Nousin kipeän polveni kanssa vaikeasti kympin ratikkaan matalalattiaosaston ovesta. Osasto oli täpötäynnä kaikenkaltaista väkeä, kuitenkin etupäässä vanhuksia, lastenvaunuja ja huonosti liikkuvia. Paitsi yhdellä penkillä, jolla istui kaksi mielestäni noin 15-16-vuotiasta tyttöstä. Tytöt näyttivät olevan lähinnä thaityttöjä tai muita itämaisia tummatukkaisia poninhäntätyttöjä. Katsoin heitä pitkään kuin pyytääkseni paikkaa. Tytöt katsoivat toisiaan ja kikattivat kuuluvasti. Istuivat kuitenkin tiiviisti paikoillaan.
Seuraavalla pysäkillä nousi vaunuun vanha pariskunta. Kummallakin oli keppi, herralla kaksikin ja pystyssä pysyminen, saati liikkuminen näytti vaikealta. Rouva oli minua tarmokkaampi: hän asettui tyttöjen eteen, iski keppinsä lattiaan, katsoi näitä tiukasti, osoitti sitten seinällä olevaa kylttiä ja sanoi englanniksi. "This is ment for old persons, invalids and pregnant women." Tytöt katsoivat toisiaan, kikattivat ja avasivat toppatakkejansa sanoessaan: "we are both pregnant." Ja toden totta, toppatakkien alta paljastui kummallakin selkeä vauvavatsa.
